tiistai 16. lokakuuta 2012

pelastusliivejä ei oo mukana, kun on kohteena rakkauden satama

Hejssan muruset! Onko muita ketä tämä kylmyys, pimeys ja ankeus masentaa? Koko ajan palelee ja väsyttää, ja kun pitäisi tehdä vaikka sun mitä. Haluun aurinkooon! Ja tämä opiskelijaelämäkin on niin rankkaa ja elämä muutenkin yhtä juhlaa että krapula alkaa olla kesto-olotila. Tiistaina oli luokan illanitsujaiset ja Stigin keikka, ilta oli mainio ja päästiin ihan yhteiskuvaankin;)





Lähdin jo keskiviikkona Kajaaniin, ja oli ihana saada pari extrapäivää, kun laskelmieni mukaan menee luultavasti kuukauden päähän kun sinne seuraavan kerran pääsen. Hirvittää ihan ajatuskin! Ikävä jo ku ees aattelee... Viikonloppu menikin nopsaan, tein jopa koulutehtäviäkin ja sitten oli synssärimeininkejä.

Merry christmas for me, sain etukäteen joululahjaksi (muita lahjoja ei sitten tulekaan) sähköpianon, ja koulussa pianotunnit alkavatkin perjantaina. Ihanaa soittaa taas pitkästä aikaa, vaikka taidot on kyllä niin ruosteessa, että harmittaa. Mietinkin, että jos en saa tarpeeksi irti koulun pianokursseista, voisin hakeutua taas pianotunneille.


Olen tänään kaikesta uupumuksesta huolimatta ollut oikein reipas. Kävin koulussa askartelemassa lauantain tapahtumaa varten pelleä, tein koulutehtäviä, siivosin, pesin monta koneellista pyykkiä ja käytiin Fanin kanssa oikein pitkällä lenkillä nauttimassa auringon paisteesta. Siitä vielä virkistyneenä luin tenttiin ja pesin Fanin. Jeii, oon ahkera. Silti tuntuu et ois sata hommaa vielä tekemättä. Hirvittävä ahdistus tämän koulunkäynnin kanssa.. ainakin välillä.

En tiiä mikä kärpänen mua on purassu (miks noin ees muute sanotaan ku ne ei pure?), mutta oon innostunu ruuanlaitosta taas ihan liikaa. Suunnittelen aina mitä kaikkee ihanaa mulla tekisi mieli, eilen tein uuniperunoita kahdella täytteellä, joka oli jotenkin surullista, kun sellaista ruokaa ei tehdä vain itselle.. Tänään söin sienimuhennosta, kalapaloja ja wokkivihanneksia. Omnom.





Vissiin jumittaa, kun oon tätäkin kirjoittanut varmaan yli tunnin jo, enkä lopulta saanutkaan edes (
EDIT: niin lauseetkin jää kesken, tarkoitus oli kirjoittaa etten saanut edes mitään järkevää lopulta kirjoitettua... :D järki hoi älä jätä.)
Tänään aion mennä ajoissa nukkumaan, ihana ajatella että on tiistai, minä en lähtenyt mihinkään (ei tosin tainnut tällä kertaa moni muukaan..), olen ollut ahkera ja aamulla olen oikein virkeä ja iloinen kuin naantalin aurinko kuvistunnilla, jotka tätä ennen on kuluneet aika synkissä merkeissä, jos sinne on itsensä saanut ylipäätään raahattua..
eppu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti